maanantai 13. helmikuuta 2012

72. Pelottavaaa + fiksu pikku riiviö...

Tänään tuntui jo kylmältä tämä -15 pakkasta kun on ollut niin lämmin. No viitsi vitsi, lämminhän tämäkin vielä on (; Mutta asiaan, kävin molemmat ponit ratsastamassa tänään.

Nasulla käytiin maneesissa tuuppailemassa. Alkuun poni oli ihan unessa, löntysteli vaan ympäri maneesia löysänä, jopa laukassakin. Yritin sitä siinä herätellä siirtymisillä ja vaihdoilla, mutta kaikki tuli aina muutaman askeleen myöhässä. Sitten en enää jaksanut ja yhdessä vaihdossa näpäytin vähän raipalla, ja siitähän Nasu piristyi, niinkin paljon että leiskautti taas pukkisarjansa. Olin valmistautunut tähän ja pysyin kyydissä, hyvä että pysyinkin koska maneesissa oli paljon porukkaa, neljä tai viisi meidän lisäksi. Loppuajan liikkui tosi hienosti, varsinkin laukassa. Laitettiin ne vaihdot kuntoon ja tehtiin vastalaukkoja ja laukasta suoraan pysähdyksiä ja takaisin laukkaan. Meni melkein yhtä hyvin kun eilen siellä jäällä, mutta ei ollut sitä maastoilun riemua siinä mukana, mutta se nyt on selvä kun maneesissa kerta oltiin.



Kun tultiin tallille, ja ajattelin siitä suoraan lähteä Annin vielä ratsastamaan. Laitoin sitten satulan Annin ovelle jo valmiiksi odottamaan. Ja Anni kun tajusi, että olin lähdössä ratsastamaan sillä, se hävytön, ilkeä possu, niin, tietysti se heittäytyi heti piehtaroimaan. Oi että suututti harjata ponista sitä likakerrosta pois... Okei, myönnetään, ihan fiksu idea ponilta!



Ei Annilta kumminkaan loppunut keinot päästä eroon ratsastuksesta, vaan se taas mukamas ei uskaltanut mennä naapurin pihavalojen ohitse. Siinä sitten taisteltiin viitisen minuuttia, mutta päästiin liikkeelle kumminkin, ja käytiin noin neljän kilometrin lenkki kiertämässä. Muuten meni mukavasti, mutta kun käytiin yhdellä sivutiellä, niin mulla oli kokoajan tosi varautunut ja melkeen pelokas olo, siellä oli jotenkin... no en osaa selittää. En ole montaa kertaa siellä edes käynyt. Olin ajatellut että laukattaisiinkin se pätkä takaisin päin, kun siinä on hyvä ylämäki, ja onneksi olinkin päättänyt, koska tien lopussa mulla oli jo niin ahdistunut ja inhottava olo, että taidettiin tulla aika reipasta laukkaa pois sieltä. Mietin koko loppumatkan että mikäköhän se oli, mutta en keksinyt. Outoa?

Tajusin myös, etten ole Annilla käynyt missään valmennuksessa marraskuun jälkeen. Niinkun kolmeen kuukauteen?? hahhah, no ihan kiva silläkin on pitkästä aikaa päästä valkussa hyppäämän (:

2 kommenttia: