186. LOMA!

Vihdoin, vihdoin, vihdoin meilläkin alkoi hiihtoloma! Olen ihan lomafiiliksissä jo nyt, ihanaa kun ei tarvitse mennä yli viikkoon koulun lähellekkään. Tätä on kyllä odotettu jo monta viikkoa, olen laskenut, kuinka monta tuntia pitää vielä istua koulussa ennen lomaa, ja nyt odotus palkittiin ja päästiin viimein vapauteen.

meillä oli mustikan ja kameran kanssa vähän omaa kivaa 

Tiistaina meillä oli taas Nasun kanssa estevalkku. Te olette varmaan jo ihan täynnä valkkuvideoita, kun näitä tulee nyt aika paljon, mutta kun ei oikein ole mitään muuta postattavaa. Tällä kertaa laitoin videoon ihan kaiken, mitä tehtiin tunnilla (tai no alusta jäi pari verkkahyppyä, koska äiti tuli kuvaamaan vasta kun oltiin aloitettu). Tehtiin aikalailla samoja juttuja kuin viime kerrallakin, esteet oli samankokoisia ja meni yhtä hyvin. Nasu oli tosi rohkea, pari kertaa hyppäsi vaikka toin huonosti. Yksi kielto tuli, mutta se oli täysin minun vika, kun jäin taas vaihteeksi vaan pidättämän, mutta muuten jäi superhyvä mieli!

tämän takia saatte vain videoita valkuista...

Anni on ottanut tämän viikon rennommin, oikeastaan lomaillut melkein koko viikon. Meille nimittäin sattui pieni onnettomuus viime sunnuntaina. Yritän tiivistää tämän mahdollisimman lyhyeksi, mutta olen siinä tosi huono...
En ole tainnut kertoa, että tilattiin jo jonkun aikaa sitten hiihtoratsastusvaljaat Annille, ja ollaan niitä on muutaman kerran kokeiltu. Minä olen aina ennen ratsastanut, mutta halusin käydä kokeilemassa myös hiihtämistä, joten äiti meni ponin kyytiin. Alkuun meni tosi hyvin, mutta kun oltiin menty ehkä kolme kilometriä, Anni alkoi punkea tien sivuun. Meillä on tiet aurattu liian leveiksi monesta paikasta, ja kun Anni sitten hyppäsi reunaan, se putosi alas kun maa petti sen jalkojen alta.

Ihan kuperkeikkaa Anni ei tehnyt, mutta lähellä oli. Poni kompastui edestä, äiti tippui ja sitten Annin tasapaino petti ja se kaatui kokonaan. Se oli kieltämättä aika pelottavan näköistä katsoa sieltä takaa. Jämähmetyin vaan paikalleni, mutta aika nopeasti toivuin ja käänsin sukset Annin ohi, etten minäkin vielä olisi vetänyt siihen samaan kasaan. Anni oli jo nousemassa ylös, ja nappasin sen kiinni, ettei se karkaisi, vaikkakin Anni ei ole kyllä ikinä karannut tippumisen tms. jälkeen, mutta ei sitä koskaan tiedä. Äitikin pääsi ylös, ja tarkastettiin että mitä kävi. Löydettiin molemmista takasista ihan pienet hokinpolkemat, ja sitten etusesta, ihan ylhäältä kainalon alta vähän isompi haava, mutta kaikki jalat oli silti tallella. Anni säikähti tietysti vähän, mutta yllättävän rauhallinen se silti oli, toisin kuin minä...

isompi haava ensiavun jälkeen

Kun päästiin tallille, putsattiin haavat. Ukki sanoi, että se isompi haava on tullut kahdesta hokinreiästä. Äiti leikkasi karvat siitä pois ja laitettiin vielä kylmät kaikkiin jalkoihin. Uhhuh, ette kyllä usko mikä paniikki mulla oli, Anni on kumminkin mulle niin tärkeä. Mitään jälkioireita ei onneksi ponille ole tullut tähän mennessä, haavat on parantuneet tosi hyvin, eikä poni ole ontunut. Säikähdyksellä siis toivottavasti selvittiin! :)

Nyt meillä tosiaan on loma, ja en halua sitä kokonaan käyttää koneella istumiseen, joten voi olla, että nyt tulee pientä postaustaukoa. Jos kumminkin innostusta tulee, niin teen ehkä jonkun postauksen, ja tiistaina olisi taas estevalkku mutta en taida enää tehdä lisää näitä samanlaisia postauksia, ettette ihan kyllästy. Mutta nyt, hyvää lomaa kaikille kenellä se vasta alkaa, ja niillä, joilla on ollut jo, toivottavasti teillä oli kiva loma!