226. Ei hyvää jos ei jotain huonoakin

Ette olekkaan nyt vähään aikaan kuulleet mitään Nasusta, joten tämä postaus on siis pelkästään nasujuttuja. Nyt ollaan päästy jo treenaamaan melkeinpä normaalisti, ja kaikki on sujunut hyvin. Tai eipä sittenkään, osittain on sujunut tosi hyvin, mutta osittain tosi huonosti. Aloitetaan vaikka siitä hyvästä osasta, eli hyppäämisestä.

Tiistaina oltiin toista kertaa estevalkussa. Siitä piti tulla postausta, mutta eipä sitten tullutkaan. Se on vain ja kokonaan kameran vika. Olin ajatellut, että saisitte valkkuvideota pitkästä aikaa, mutta koska tuon uuden kameran kanssa on ollut ongelmia videoinnissa (kuvaa 5sekuntia, ja lopettaa sitten automaattisesti) sanoin äitille, että kuvaa sillä vanhalla pikkukameralla. Alkuun se toimikin hyvin, mutta viimeisellä, ainoalla isommalla radalla, se petti meidän luottamuksen ja ei suostunut kuvaamaan. Eli ette saa videota tälläkään kertaa.

Vaikka kameroiden kanssa oli ongelmia, Nasun kanssa niitä ei ollut. Tai ainoastaan positiivisia ongelmia. Se oli jo verkatessa tosi reipas, ja kun aloitettiin hyppääminen, välillä tuntui että olisin istunut dynamiittipötkön päällä. Aloitettiin sitten sopivasti kontrolliharjoituksilla, ja sen jälkeen tultiin kaksi rataa, isompi ja pienempi. Koko valkku meni kaikenkaikkiaan aivan superhyvin! Nasu liikkui eteen (välillä vähän liikaakin) ja ei tullut yhtään kieltoa. Viimeisellä radalla juuri ennen viimeistä estettä se tosin teki mukavan pukkisarjan, mutta pysyin kyydissä ja ympyrän tekemisen jälkeen päästiin viimeisenkin esteen yli. Jee, olin niin iloinen kun Nasu oli niin innoissaan ja hyppäsi hyvin!

alun kontrolliharjoituksia miniesteillä, Nasulla oli hauskaa! videolaatu..

Sitten siihen huonoon osaan, eli koulupuoleen. Siinä suhteessa ei ole tällä hetkellä mitään hyvää. En vaan osaa, en osaa, en osaa. Mikään ei onnistu. Nasu on välillä tosi laiska, eikä minun taidot ja kärsivällisyys riitä sen ratsastamiseen hyväksi. Sen saikun aikana tuntuu että kaikki työ, mitä oltiin tehty sileällä, valui ihan hukkaan ja nyt pitää aloittaa alusta. No, tänään mentiin valkun jälkeen kentälle. Tarkoitus oli, että ratsastaisin Nasun hyväksi aika kevyesti, kumminkin tiistain valkussa mentiin aika raskaasti. Ei siinä muuten, mutta tuli pieni ongelma siinä, että en saanut ratsastettua Nasua hyväksi. Noin puolen tunnin ajan yritin, ja sitten menin pyytämään äitiä neuvomaan (ja kuvaamaan, hehheh).

Äiti sitten tuli auttamaan, ja sen jälkeen alkoi homma toimia paljon paremmin. Sain jonkin päämäärän ratsastamiseen ja aloin tehdä töitä, että saan Nasun läpi. Äiti laittoi meidät tekemään niinkin yksinkertaisia asioita kuin siirtymisiä ja voltteja, mutta ne auttoivat ihan mielettömästi. Lopulta laukassa Nasu tuntui jo hyvältä, melkein samanlaiselta kuin ennen saikkua. Lopetettiin sitten siihen, koska oltiin menty jo tunti.

hahaaa tältä meidän meno tavallisesti näyttää ;) 

Nyt on siis edessä paljonpaljon työtä, että tuuppailukin saataisiin sujumaan. Silti parempi, että hyppääminen kumminkin sujuu, koska se on meidän päälaji. Olisihan se ollut aika ikävää, jos Nasu vaan kieltäisi kavaleteista lähtien. Mutta, kouluratsastus on esteratsastuksen perusta, eli sen pitää olla paremmin hallussa että pystytään hyppäämään ollenkaan! Tähän kun päästiin, niin vähän vielä tämänhetken ja tulevaisuuden hyppytilanteesta. Sanna sanoi eilen, että jos jalka ei reagoi hyppäämisestä (se ei siis reagoinut) niin ensi viikolla päästään hyppäämään jo määrällisesti saman verran kuin yleensä, mutta ei nosteta esteitä vielä ihan meidän tasolle, vaan mennään pienempiä. Siitä sitten jatketaan vähitellen isommilla esteillä. Haavena olisi päästä kisoihin viimeistään sitten kesäkuun puolessa välissä, Ypäjän kisaviikolle. Päästäänkö sinne, sen näkee sitten!

tälleen kun saataisiin homma toimimaan. hihi Roosa haluisitko tulla tekemään Nasusta kouluponin taas? :))