74. Ponini ovat laamoja ♥

Eilen oli Paken kouluvalkku. Heti alkuun tajusin, että harjoitusravin treenaus on jäänyt aivan liian vähälle. Niin siinä käy jos ei ole pitkään aikaan kouluvalmennuksia, ja kukaan ei laita menemään harjoitusravia. Tuntui että heittelehdin siellä selässä minne sattuu. Tehtiin siinä sitten paljon väistöjä, ja Nasun tahti rauhoittui, ja minäkin pääsin mukautumaan paremmin, ja alkoi sujumaan. Väistöt oli triplasti parempia kuin viimeksi Paken valkussa, joka oli tammikuun alussa. Väistöjä siis pääasiassa tehtiin, niin suoralla uralla takaosa ulos ja keskihalkaisijalta uralle väistäen. Vasempaan kierrokseen väistöt uraa pitkin meni vähän huonommin ja tehtiin ne käynnissä, mutta muuten hyvä. Laukassa tehtiin kokoamisia ja taivutuksia, ne sujui superisti, laukka on parantunut kyllä ihan huimasti jo tässä kuukaudessa. Loppuravit kevenneltiin ympyrällä, ja ihan yhtäkkiä, Nasu on ihan kolmijalkainen. Vasenta takajalkaa ontui aika pahasti. Kiva, siinä meni kisakausi ennen kun se kerkesi edes alkaa.

laama nro 1

Tänään yksi satulan sovittaja tuli katsomaan Nasulle satulaa, ja nyt hän kai tilaa jotain satuloita, ja parin viikon päästä tulee katsomaan, onko se Nasulle hyvä. En nyt yhtään muista että mikä se oli, mikä meille piti tilata. Menin sitten maneesiin kävelyttämään ilman satulaa, ja äiti tuli katsomaan, että miten poni liikkuu. Ravailin molempiin suuntiin suoralla uralla ja ympyrällä, ja ei mitään. Nasu oli ihan puhdas! Jes, helpotus (: Vähän jäykkä se oli, mutta ei ihme, kun on ollut nyt aika rankat pari päivää. Menin sitten n. 15min eteen-alas ravit ja laukat, ja loppuun taivuttelin käynnissä molempiin suuntiin. Onneksi siinä jalassa ei ollut mitään vakavaa.

laama nro 2

Annilla menin pitkästä aikaa omalla kentällä! Meidän naapuri kävi auraamassa sen, ja siinä pystyy nyt mennä tosi hyvin, Anni pääsee tehokoulutreeniin, ja pitäisi se kurittomuus kitkeä pois, poni on senverran tuhmana ollut. Menin ilman satulaa Anninkin, ja mitäs siitä sen enempää, kuin ilma oli täydellinen, poni liikkui täydellisesti, ja mulla oli täydellinen fiilis. Loppukäynnit ajattelin käydä jäällä kävelemässä, mutta siinä ei sitten ollutkaan mitään täydellistä. Ekaksi piti käydä suuri taistelu, että Anni suostui jäälle, koko matkan se meni sivuttain ihan rantaa pitkin, eikä suostunut mennä keskemmälle, ja takaisin tullessa sen oli pakko kävellä omia jälkiään pitkin. Pölvästi.