185. Millainen on meidän päivä?

Ihan viikonlopuksi en tätä postausta kerennyt tekemään vaikka niin sanoinkin, mutta ehkä tämä kahdeksan tuntia ei teitä kovin paljoa haittaisi. Mutta kuitenkin, minulle on aika monesti ehdotettu, että tekisin aikataulu-postausta meidän päivästä. Nyt sitten päätin sen toteuttaa! Ihan tarkkoja aikoja en pysty kyllä määrittämään, oman tallin kanssa on kumminkin vähän joustavapaa kaiken suhteen, ja toisekseen, joskus liikutan yhden ponin ja joskus kolme, joskus siivoan tallin ja joskus en. Myös aamutallit teen vaan silloin, kun isi on kotona, muuten äiti tekee ne. Mutta yleensä teen 2-3 asiaa koulun lisäksi, esim, ratsastan yhden tai kaksi ja siivoan. Viikonlopusta minun on täysin mahdotonta tehdä tätä, joten teen ihan arkipäivästä.

7.00 Herätys, tosin torkutan yleensä ainakin kymmenen minuuttia. Isi on käynyt antamassa poneille ruuat jo aikaisemmin, sitä minun ei tarvitse tehdä itse.

7.20 Olen päässyt ylös sängystä ja saanut puettua päälle. Suuntaan laittamaan itseni sen näköiseksi, että kehtaan lähteä ulos talosta ilman että hävettää ihan hirveästi. Siinä menee 10-15minuuttia jonka jälkeen menen syömään aamupalan.

7.50 Vedän toppavaatteet sisävaatteiden päälle ja lähden talliin. Siellä harjaan Annin ja Nasun, loimitan Nasun ja vien kaikki neljä (tai oikeastaan kolme, koska Anni tulee irti) ulos. Lopuksi kuskaan vielä isot kasat heinää kaikille, koska kaikki meiltä lähtevät töihin/kouluun joten ponit eivät saa päiväheiniä ennen kuin minä tulen kotiin.

8.10 Suunnilleen näihin aikoihin pääsen takaisin sisään, suoristan hiukset, pakkaan laukun ja syön vähän lisää.

8.30 Lähden kävelemään bussille, se lähtee meidän vanhalta koululta, joka on puolen kilometrin päässä meiltä. Bussimatka kestää ehkä 20minuuttia, niin että se on koululla yhdeksältä. Bussimatkoilla teen usein läksyjä, tai kuuntelen musiikkia, juttelen kavereiden kanssa, tai no mitä milloinkin. Joskus matka tuntuu ihan järjettömän pitkältä!

9.00-15.00 Koulussa. Meillä on joka päivä samanpituinen koulupäivä, vissiin kyytien takia, kun meidän koulu on niin metsässä, että melkeen kaikki tulevat bussilla.

15.30 Olen takaisin kotona ja vien poneille päiväheinät. Sitten syön (taas) välipalaa, koska en hirveästi pidä kouluruuasta, joten melkein aina on nälkä, ellei ole ollut syötävää mukana koulussa.

16.30 Lähden siivoamaan tallia. Teen karsinat, tarvittaessa lisään pellettejä, täytän vedet, lakaisen käytävän ja laitan tallin muutenkin järjestykseen. Siinä menee yleensä suunnilleen tunti, joskus vähän vähemmänkin. Sen jälkeen käyn syömässä jotain ennen kuin lähden ponien kanssa.

18.00 Vaihdan ratsastusvaatteet päälle ja käyn hakemassa ponit sisälle. Otan toisen ponin (tai molemmat, jos lähden maastoon molempien kanssa) käytävälle laitettavaksi ja varustan tarvittavaan kuntoon. Sitten lähdetään maneesille, kentälle, maastoon, jäälle, tai minne ikinä ollaankaan menossa. Jos meillä on valmennus, mennään sitten tietysti siihen aikaan ratsastamaan. Yleensä valkut on seitsemältä, mutta joskus niitä on myös aikaisemmin tai myöhemminkin.

19.30 Palaillaan talliin, olen ratsastanut noin tunnin, mikä on aika yleinen. Otan ponin pois, laitan sille tarvittaessa kylmät tai loimen ja vien karsinaan. Laitan molemmille mössöt turpoamaan ja lähden sisälle.

19.45 Pääsen viimein takaisin sisälle, menen syömään, katselen telkkaria tai olen puhelimella/koneella, luen kokeisiin, joskus teen läksyt, tosin yleensä teen ne koulussa.

20.45 Lähden tekemään iltatallin. Revin tosi paljon heinää, koska iltaheinien lisäksi pitää laittaa aamuheinät sekä tarhaan menevät heinät valmiiksi, koska isi ei niitä osaa laittaa. Täytän vedet, annan ruuat ja laitan vielä aamuruuat valmiiksi. Katson myös, että puput ovat hengissä ja ruokin nekin, jonka jälkeen ponit pääsevät nukkumaan.

21.15 Yritän aloittaa iltahommien tekemisen, tosin se yleensä vähän venähtää, koska löydän jotain tärkeää tai ei niin tärkeää tekemistä. Sitten kumminkin käyn suihkussa, peseydyn sunmuut jutut ja syön vielä iltapalaa.

22.00 Pitäisi olla jo nukkumassa, jotta jaksan herätä aamulla, mutta yleensä pääsen nukkumaan vasta vähän ennen yhtätoista ja toivon että jaksan taas seuraavan päivän.

Yritin tehdä tämän mahdollisimman tarkasti, mutta varsinkin ratsastuksista minun on vaikea sanoa mitään, koska käyn ratsastamassa vähän silloin kun jaksan, joskus menen heti koulun jälkeen ja joskus vasta melkeen yöllä... Mutta toivottavasti saitten jonkinlaista käsitystä meidän päivästä :) Ja hei, jos teillä olisi jotain erikoispostausideoita, niin niitäkin saa kertoa, koska minulta alkavat ideat jo loppua.

184. Check!

Saisiko muutaman tunnin lisää vuorokauteen, kiitos? Minulla on ollut tosi paljon tekemistä melkein koko viikon, ei ole montaa ylimääräistä minuuttia pitkään aikaan... Sen takia nyt ei ole taas viikkoon tullut postausta, koska minulla ei ole yksinkertaisesti ollut aikaa. Okei, eipä minulla nytkään olisi aikaa tätä tehdä, huomenna on uskonnon koe, enkä ole lukenut yhtään ja olen ollut muutamalta tunniltakin pois, joten asiat ei ihan ole hallussa. Mutta päätin, että tänään teen teille postauksen, niin niinhän minä sen sitten teen!

En nyt ala kovin tarkasti käymään läpi mitä viime aikoina on tapahtunut. Sinänsä ollaan tehty hirveästi kaikenlaista, mutta sinänsä kaikki on ollu ihan tavallista. Annin kanssa olen pääasiassa maastoillut, ja kerran käytiin hyppäämässä ihan pikkuesteitä, että saatiin taas molemminpuolinen luottamus hypätessä takaisin. Aluksi poni oli hirmu jännittynyt ja otti muutaman kiellon jo verkkaristikolle, mutta pikkuhiljaa se (ja minä) sitten rentoutui. Pidettiin silti esteet ihan maahankaivettuina, että kaikki menisi varmasti hyvin :)

aasi

Myös Taikan kanssa on jo tutustuttu ja tehty vähän töitäkin. Ensimmäiset päivät poni tosiaan sai vaan tutustua uuteen kotiin, ja sen jälkeen käytiin parina päivänä taluttelemassa maastossa. Yhtenä päivänä kokeilin myös ohjasajoa. Kyseistä lajia ollaan harjoiteltu Anninkin kanssa, joten perusasiat minulla on hallussa (missä on kaasu ja jarru, mistä kääntyy) ja Taikan kanssa oli kyllä huomattavasti mukavampaa ja helpompaa mennä kuin Annin kanssa. Ainiin, ja Ella taisi käydä kerran jo ponin selässäkin kävelemässä, itse en ollut siellä mukana, mutta äitin ja Ellan mukaan oli mennyt hienosti.

Ja sitten Nasu. Se on nyt ollut ihan hyvä, suurempia epäonnistumisia ei ole tullut. Myös Nasun kanssa ollaan maastoiltu ja menty jäällä melkein joka kerta, mutta pari kertaa käytiin maneesissa tuuppailemassakin. Eka kerta oli aika hakemista, poni oli tosi epätasainen ja vähän jäykkä, mutta jo toisella kerralla homma toimi paremmin, meno oli määrätietoisempaa ja siistimpää.

Tiistaina meillä oli estevalkku parin viikon hyppytauon jälkeen, ja heti alkuun sanon, että pitkästä aikaa jäi tyytyväinen mieli! Nyt kun on monta valkkua mennyt huonosti molempien ponien kanssa, niin kyllä se minulta ainakin itseluottamusta horjutti aika paljon. Mutta kuten viime postauksessa sanoin, niin silloin oltiin jo niin pohjalla että suunta on vaan ylöspäin, ja niinhän se menikin. En nyt ala suuria selittämään valmennuksesta, videolta näätte miten meni. Mutta ihan perusjuttuja tehtiin, alkuun verkkahypyt pienillä, silloin poni oli vähän hidas pohkeelle ja tuli yksi kieltokin. Verkan jälkeen tultiin rata n. 80cm korkeudessa, ja silloin sitten löytyi se reipas Nasu! Poni meni tosi hienosti, lopussa meno meni jo vähän liian villiksi jopa ;) Tultiin myös toinen rata 90-100cm, mikä sekin meni ilman kieltoja!





Kamerasta loppui muisti tuon viimeisen radan lopussa, tultiin tuon okseri-linjan jälkeen vielä kaksi hyppyä, jotka menivät samaan tapaan kuin muukin rata. Lopuksi tultiin sitten vielä nuo viimeisen radan kolme ensimmäistä estettä, eli kavaletti-pysty, ja tuo kapealta oranssille pystylle linja, koska niinkuin huomasitte, en oikein saanut Nasua kontrolliin tuossa välissä. No, uudella yrityksellä sain, ja vähän liikaakin. Jäin nimittäin tyhmänä pidätteen jälkeen vielä pitämään Nasua lyhyessä laukassa, joten se kielsi tuohon oranssille ja onnistuin taas tippumaan! :D Eli vielä kerta tultiin se linja, jolloin meni tosi hienosti taas.

Tästä nyt tuli ihan samanlainen postaus kun edellisestäkin, mutta kun eipä meille tosiaan mitään ihmeellistä ole tapahtunut. Mutta tähän loppuun voisin vähän tyhjennellä kuvia puhelimesta, joukosta löytyy kaikkea sekalaista, niin poneista kuin muistakin jutuista.

asenne ratkasee, niinhän se meni? ;)

meidän piti tänään köksän tunnilla toteuttaa oma suunnittelemamme ateria, ja pääruoka näytti tältä. Keksittiin resepti omasta päästä, tuossa on siis vaan paistettua kanaa ja nuudeleita sekoitettuna, oli hyvää! 

ja jälkiruokana muffinsseja, uh ♥

tiskaaminenkin voi olla hauskaa, jos siitä tekee hauskaa ;)

kävin eilen kampaajalla, ja on kyllä ihana kun hiukset on vieläkin ihan suorat! 

voi miten mä haluaisin tällaiset luonnollisestikin...

iloinen ratsastaja.. 

olin koulun liikuntapäivänä Ice Marathonissa, luisteltiin 6km!
Sääkin oli tosi ihana.

luistelun jälkeen lähdettiin sitten kaverin kanssa vielä kaupunkiin shoppailemaan ja syömään :)

Latasin pari päivää sitten Sports Trackerin, ja pari kertaa on jo sitä päässyt testaamaan, ja onhan tuo aika kätevä! Nasun kanssa käytiin tänään maastossa, 9.5km lenkki pääosin aika rauhalliseen tahtiin, kävelyä ja ravailua, muutama lyhyt ja sitten yksi pitkä laukka. Nasu oli hirmu kiva ja aika rauhallinen, ei pukitellut onneksi. Ja en käynyt ilman etusuojia, huomasin vasta kuvan ottamisen jälkeen että ne puuttuvat ja käytiin sitten laittamassa ne jalkaan ;) 

Tästä nyt tuli tämmöinen sekalainen postaus, mutta en nyt jaksa enää alkaa sitä parantelemaan, koska minun pitää oikeasti alkaa lukemaan siihen uskonnon kokeeseen! Ja oho, kello onkin jo noin paljon, niin pitää käydä tekemässä iltatallikin. Miten ihmeessä aika menee näin nopeasti? Mutta yritän tehdä viikonloppuna postauksen, en vielä tiedä että minkälaisen mutta enköhän minä jotain keksi :)

183. Viikkokatsaus

Pitkästä aikaa on taas mahdollisuus tehdä teille postausta! Tässä viikon aikana on ollut sille monenlaisia esteitä: ei ole ollut mitään aihetta eikä kuvia/videoita, sitten ei ollut postausintoa ja lopulta vielä meidän mokkula sanoi sopimuksen irti, joten koneella ei ole päässyt nettiin ollenkaan. Onneksi kumminkin puhelimella on päässyt tekemään tärkeimmät asiat, mutta postauksen teko on aika hankalaa sillä. Nyt kumminkin onnistuin saamaan netin toimimaan myös koneessa, kun yhdistin puhelimen tähän ja sieltä asetuksista rämpytin niin että sain jotenkin netin johdettua puhelimesta koneeseen. No, en tiedä tajusitteko, mutta nyt kumminkin tekninen puoli on kunnossa, joten siirrytään aiheeseen!

Aloitetaan nyt vaikka Nasun tilanteesta. Sehän oli aluevalkuissa huono, joten eläinlääkäri kävi mutta mitään ei löytynyt, ei edes verikokeista. Nyt ollaan sitten puolisentoista viikkoa tehty ponin kanssa vaan vähän rentoakivaa, vapaapäiviä tavallista enemmän, ei olla hypätty eikä edes käyty maneesissa, menty vaan maastossa ja jäällä. Nasu on nyt ainakin jo paljon pirteämpi, mutta saa nähdä, mitä käy kun aletaan taas treenaamaan. Nyt olisi tosiaan tarkoitus aloittaa kunnon työt, ensi viikolla luvassa sitten estevalkku, joten sitä ennen pitää varmaan käydä pari kertaa maneesissa ja yrittää saada Nasua edes jotenkin avuille.

♥

Nyt kun minun ei ole tarvinnut käyttää niin paljon aikaa ja energiaa Nasun kanssa, olen ratsastanut ja puuhaillut Annin kanssa paljon enemmän. Ennen ratsastin ponin 3-4 kertaa viikossa (tosin Anni liikkuu ja juoksentelee tosi paljon vapaana ollessaan, joten kyllä se on sinänsä liikkunut ihan joka päivä :D), mutta nyt olen sen kanssa tehnyt jotain melkein päivittäin. Ohjelmassa on olllut sekä kentällä työskentelyä että maastoilua, jäärallia unohtamatta. Anni on mennyt pirteästi ja kiltisti kaiken mitä olen pyytänyt, ei kyllä aina uskoisi että poni on jo melkein kaksikymmentä!

Okei, kerran kyllä Anni oli kaikkea muuta kuin kiltti... Nimittäin tiistaina oltiin estevalkussa, kun en Nasulla siihen päässyt. Verkatessa poni oli aika villi, mutta silti jotenkuten hallinnassa. Aloitettiin hyppääminen, ja alkuun sujui oikein kivasti. Tehtiin kavaletteja ja kääntämisharjoituksia pienillä ja sitten vähän isommilla esteillä, ne menivät ongelmitta. Yhdellä radalla tuli kielto kahden okserin sarjalle, mutta Annille on aina sarjat ja okserit olleet vaikeampia ja vielä kun minä tuuppasin sen huonosti, niin kielto oli ihan ymmärrettävä.

Loppuun oli tarkoitus tulla vielä yksi rata, ja silloin kaikki meni aivan päin mäntyä. Esteet oli jo Annille aika isoja, poni alkoi olla väsynyt ja sitten kun se päätti, että ei suostu hyppäämään mitään, niin eipä me sitten mitään hypättykkään. Kieltoja tuli paljon, kerran minäkin tulin alas. Koko homma ei todellakaan ollut Annin vika, myös minä ratsastin huonosti, mutta loppujen lopuksi veikkaisin, että jos Anni päättää, että se ei hyppää, niin sitä ei saa niistä esteistä yli edes maailman paras ratsastaja. Ja minun ratsastukseni huononi todella paljon, kun poni alkoi kieltää, en oikein osannut reagoida ja muutenkin ratsastin huonosti, tiedän sen. Lopulta sitten laitettiin poni hyppäämään muutaman varmaan 60cm korkuisen esteen yli, että ei lopetettaisi kieltoihin.

Tämän videon voisi katsoa jo epäonnistumisvideoksi, sen verran pahalta meno näyttää... :D Laitoin videoon taas vain parhaat palat, sekä hyvästä että huonosta päästä, samoin kuin viimeksikin.







Onneksi olen jo "tottunut" näihin Annin possuiluihin, ennen olin aina pitkään ihan maassa, mutta nykyään osaan jo suhtautua näihin kevyemmin, koska tiedän, etten olisi osannut tehdä kovin paljoa paremmin, kun Anni aloittaa sikailun. Ja Annin kanssa meillä ei ole mitään pitkän tähtäimen suunnitelmia, me mennään yksi este kerrallaan ja katsotaan sitten jatkoa. Jos nyt jotain positiivista tilanteesta repisi, niin tästä ei voi mennä enää alaspäin, vaan suunta on takuuvarmasti ylös!

Ainiin, meinasinkin jo melkein unohtaa yhden pienen asian. Ja ihan kirjaimellisesti pienen. Maanantaina meille tuli nimittäin uusi vahvistus ponijoukkoon! Tulokas on tosin astetta pienempi kuin Anni ja Nasu, nimittäin shettistamma Taika. Se on seitsemän vuotias, ja tuli meille ylläpitoon. Taika on ihan hirveän suloinen ja ihan hirveän karvainen pallero. Se on myös kiltin oloinen shettikseksi, ne kun eivät aina ole ihan enkeleitä... Taikaan on jo vähän tutustunut näiden parin päivän aikana, ollaan sitä kyllä vaan harjailtu ja taluteltu, että poni tottuisi uuteen kotiin ja kavereihin. Nasu on varsinkin aika ihmeissään uudesta karsinanaapurista! Taikankin tekemisistä kuulette täällä varmasti jatkossakin ainakin välillä :)

Nasun uusi ystävä ;) 

182. Meidän muut karvapallot

Tällä kertaa pääsettekin tutustumaan meidän muihin eläimiin. Annin ja Nasun te jo tiedättekin, ja näistä muista olen ehkä maininnut postauksissa nopeasti, jotain kuvia olette saattaneet nähdä. Mutta nyt vähän tarkempaa esittelyä!

Meillä on kaksi kissaa, tässä on Mustikka. Sitä kuvaa täydellisesti sanat laiska ja lihava, myös tyhmä on aika hyvä. Mustikka ei paljoa viihdy ulkona, se oleilee sisällä melkeimpä koko ajan, syö ja nukkuu. No joo, kyllä Musti välillä jaksaa leikkiä, ja olen aika moneen otteeseen sitä leikittäessä miettinyt, onko normaalia että kissa juoksee pallon perässä ja hyppäävää esteitä? :D

No ei, älkää ottako ihan tosissaan tuota tekstiä, vaikka loppujen lopulta se on kyllä ihan totta. Mustikka on oikeasti myös tosi ihana ja söpö kissa, ei siinä mitään. Mustikka on eniten minun kissa, se on minun vieressä nukkumassa melkein joka yö. Myös aamulla kun menen laittautumaan, Mustikan on aina pakko päästä sinne mukaan. Vaikka se onkin välillä vähän rasittava, niin pakko myöntää että kyllä Mustikka on tosi tärkeä ja on jo ihan outoa, jos nukkuu jossain muualla ja ei saakkaan kissaa viereen.

Toinen kissamme Mansikka on taas Mustikan vastakohta. Se ulkoilee paljon, pyydystää hiiriä ja myyriä ja on aina mukana kaikissa pihahommissa saunan lämmittämisestä lähtien. Manski viihtyy kyllä myös sisällä ja on mielellään sylissä siliteltävänä. Se on siis kaikin puolin täydellinen kissa meille! Paitsi, nyt Manski on oppinut avaamaan ulko-oven itse, joten ovi on kokoajan auki, kun se ramppaa ulos ja sisään. On aina ihana tulla koulusta kotiin ja huomata, että talo on ihan kylmä...

Meillä kotona on aina välillä myös koira, ranskanbulgoddi Roxie. Se on tosi kiva ja söpö koiruli, ja tykkää varsinkin ajaa takaa kissoja sekä poneja ;)

Vili on meidän tallipupu. Siitä te olette kuulleet varmaan eniten, ja veikkaisin että useimpien mieleen se on jäänyt järjestettyään viime keväänä itsenäisen karkureissunsa meidän koululle. Ennen Vili asui siis tallissa vapaana, mutta nykyään sen reviiriä on hieman pienennetty, ja puput majailevat tyhjässä ponikarsinassa. Niille tämäkin järjestely on sopinut oikein hyvin. Vili on aika arka nykyään, siitä on tullut jo turhan villi ja vapaa... Mutta kyllä sitä pääsee vieläkin silittelemään ja se tulee välillä jopa luokse tutustumaankin. Vili on muuten kyllä tosi kiltti, se ei pure ym.

Diva on Vilin seuralainen. Sekin asuu ponikarsinassa, mutta vaan häkissä. Itse tykkään tästä senkin takia, että molemmat puput näkevät toisensa ja pääsevät ihan kosketusetäisyydelle. Diiva on enemmän seurapupu kuin Vili, se tykkää tosi paljon olla sylissä hellittävänä ja jaksaisi olla siinä vaikka miten kauan.

RIP :'(  Blake kuoli keväällä 2013, kiitos Mustikan... Lepää rauhassa pikkuinen ♥

Pikkuveljelläni on myös pieni ja ihana kääpiöhamsteri, Blake. Se tuli meille viime kesänä, yhdessä veljensä Boltin kanssa, mutta Bolt kuoli jo syksyllä, syytä tähän ei tiedetä :( Blake on kumminkin pärjännyt hyvin yksinkin, se on pirteä ja seurallinen kaveri. Minä kyllä pidän hamstereista, mutta voisi sanoa että vähän pelkäänkin niitä. En uskalla pitää niitä kädellä ilman hanskoja... :D Saatan kumminkin istuskella pitkäänkin Blaken kanssa juttelemassa ja katselemassa sitä.

Meillä oli ennen Blakea ja Boltia myös kaksi hamsteria, mutta ne kuolivat jo pari vuotta sitten... Mutta hamsterit nyt eivät muutenkaan elä kovin kauaa, mutta ovat silti hirmuisen söpöjä ja ihania!

Sitten vielä yksi vähän isompi nelijalkainen. Olli, virallisemmin Mr. Dumbledore, on minun ja ukkini omistama kohta 5-vuotias ravuriruuna. Se ei asu meillä, vaan lähellä mummolaa, koska ukki valmentaa sitä, minä kun en kovin paljoa ravipuolen asioista tiedä. Olli on siis ollut meillä ihan varsasta asti. Jonkun verran se on päässyt jo kilpailemaankin, hyvin vaihtelevalla menestyksellä, mutta muutama voittokin on saatu kotiin. Minä siis olen käynyt monestikin ravikärryillä Ollin kyydissä, ja sekin on kyllä tosi hauskaa, vaikkakin erilaista kuin ratsastus. Käydään myös välillä raveissa, jos Olli juoksee tässä lähellä.

Nyt saitte vähän lisää tietoa, varsinkin Ollista on kyselty aika paljon, joten toivottavasti tämä selvensi asiaa :) Ja niin, Nasulla kävi tänään eläinlääkäri tutkimassa sen ja ottamassa verikokeet. Mutta, koko ponista ei löytynyt mitään vikaa, veriarvot olivat ihan normaalit ja muutenkin kaikki oli ihan kunnossa. Ahaa. Nyt sitten toivotaan että ponin laiskuus olisi ollut vain väsymystä, ja se piristyisi nyt... Sen näkee sitten.

181. Aluevalmennukset

Arvatkaas vaan kuinka ylpeä olen itsestäni nyt! Sain eilen ladattua viimein sen elokuvatyökalun, joten sain tehtyä videokoosteen tämän kertaisista aluevalkuista. Ne olivat siis perjantaina, eli eilen sekä tänään lauantaina.

Ekana päivänä meidän ryhmä alkoi jo yhden aikaan, joten minun ei tarvinnut mennä kouluun, vaan sain nukkua piiitkään. TKlla laitoin Nasun kuntoon ja sitten verkkailin ponin ravissa ja laukassa. Sanna kertoi sitten että tällä kertaa hypätään enemmän, kun edellisillä kerroilla ollaan menty varsinkin ekana päivänä sileällä melko paljon. Aloitettiin kumminkin tavalliseen tapaan puomeilla ja kavaleteilla, ja tehtävien sekaan tuli sitten pikkuhiljaa enemmän esteitä. Ensimmäinen niistä tehtävistä meni aika surkeasti. Alkuun piti tulla laukkapuomit lävistäjällä, jonka jälkeen kaarrettiin uralle ja hypättiin pysty. Toisella puolella sama juttu, kavaletti lävistäjällä ja siitä okserille. Onnistuttiin sitten ottamaan sekä pystylle että okserille kiellot. Siinä vaiheessa tuli vähän semmoinen fiilis, että tästä ei tule yhtään mitään. Nasu oli aika hidas.

Sen jälkeen homma alkoi onneksi silti toimia paremmin. Sain Nasuun hieman lisää vauhtia, en tarpeeksi mutta sen verran että päästiin edes osasta esteistä yli. Tehtiin ensin yksi vähän pienempi rata, mikä meni ihan hyvin, puhtaasti, mutta etäisyyden mokasin pari kertaa. Lopuksi mentiin isompi rata, tai no isompi ja isompi, ehkä 90-100cm, yksi pysty vähän korkeampi. Ekalla kerralla meni muuten ihan kivasti, mutta yhdellä linjalla en ottanut pidätettä, jolloin se jäi pitkäksi = Nasu kielsi ja minä tipuin. Toisella kerralla sitten tuli kaksi kieltoa, molemmat kaarteen jälkeen oleville oksereille. Muuten sekin meni ok.

En oikein tiennyt, olisiko pitänyt olla tyytyväinen vai pettynyt, koska kieltoja tuli jonkun verran, mutta tuli myös hyviäkin hyppyjä.

Tänään oli tarkoitus hypätä kunnon rata. Me oltiin sitten jouduttu aamun ekaan ryhmään, joka alkoi 8.30 ja herätys oli ihanasti ennen kuutta... No, selvittiin kumminkin perille ja samalla tavalla mentiin kuin edellisenäkin päivänä, poni kuntoon ja verkka, alkuun muutamat kavaletit ja pienet esteet. Mutta tänään Nasu oli vielä paljon huonompi kun eilen. Se oli tosi laiska, en saanut koko ponia liikkumaan mihinkään suuntaan. Kaikista esteistä päästiin kyllä yli, mutta ei voi hirveästi kehua. Päätettiin sitten, että hyppään yhden pienen radan ja se riittää. Tultiin siis ehkä 80cm kokoinen rata, Nasu liikkui siinä jo vähän enemmän eteen kuin aluksi eikä ottanut yhtään kieltoa. Jäi hyvä mieli edes siitä, vaikka itse ongelma ei ole hävinnyt mihinkään.

Okei, sitten tähän videoon. Siinä ei ole läheskään kaikkia pätkiä, koska:
a) äiti tuli ekana päivänä vasta, kun oltiin alettu hyppäämään, joten alkujutuista ei ole videoita. Tokanakaan päivänä videota ei ole ihan alusta asti.
b) meidän kone on edelleenkin aika hidas, joten se ei jaksa tallentaa ja ladata kovin pitkää videota.
c) en laittanut ekan päivän kieltoja mukaan, koska en näe sitä tarpeelliseksi. Syitä siihen on monia, muunmuassa en mielellään haluaisi mihinkään haukuttavaksi, joten tässä nyt vaan parhaat palat ;)

Tämän päivän rata on kumminkin kokonaan videolla.




Nyt sitten Nasu tutkitaan mahdollisimman pian, otetaan verikokeet yms. jos niistä selviäisi jotain. Poni ei ollut nimittäin yhtään oma itsensä. Sannakin sanoi, että ennen Nasu oli niin villi, että tipuin joka valkussa ja nykyään se ei villiintyisi vaikka tapahtuisi mitä. Muutos on tosi iso. Toivottavasti nyt löydettäisiin ponista syy, mistä tämä laiskuus johtuu, jotta päästäisiin jatkamaan treenaamista ja sitten kisoihinkin! :)