182. Meidän muut karvapallot

Tällä kertaa pääsettekin tutustumaan meidän muihin eläimiin. Annin ja Nasun te jo tiedättekin, ja näistä muista olen ehkä maininnut postauksissa nopeasti, jotain kuvia olette saattaneet nähdä. Mutta nyt vähän tarkempaa esittelyä!

Meillä on kaksi kissaa, tässä on Mustikka. Sitä kuvaa täydellisesti sanat laiska ja lihava, myös tyhmä on aika hyvä. Mustikka ei paljoa viihdy ulkona, se oleilee sisällä melkeimpä koko ajan, syö ja nukkuu. No joo, kyllä Musti välillä jaksaa leikkiä, ja olen aika moneen otteeseen sitä leikittäessä miettinyt, onko normaalia että kissa juoksee pallon perässä ja hyppäävää esteitä? :D

No ei, älkää ottako ihan tosissaan tuota tekstiä, vaikka loppujen lopulta se on kyllä ihan totta. Mustikka on oikeasti myös tosi ihana ja söpö kissa, ei siinä mitään. Mustikka on eniten minun kissa, se on minun vieressä nukkumassa melkein joka yö. Myös aamulla kun menen laittautumaan, Mustikan on aina pakko päästä sinne mukaan. Vaikka se onkin välillä vähän rasittava, niin pakko myöntää että kyllä Mustikka on tosi tärkeä ja on jo ihan outoa, jos nukkuu jossain muualla ja ei saakkaan kissaa viereen.

Toinen kissamme Mansikka on taas Mustikan vastakohta. Se ulkoilee paljon, pyydystää hiiriä ja myyriä ja on aina mukana kaikissa pihahommissa saunan lämmittämisestä lähtien. Manski viihtyy kyllä myös sisällä ja on mielellään sylissä siliteltävänä. Se on siis kaikin puolin täydellinen kissa meille! Paitsi, nyt Manski on oppinut avaamaan ulko-oven itse, joten ovi on kokoajan auki, kun se ramppaa ulos ja sisään. On aina ihana tulla koulusta kotiin ja huomata, että talo on ihan kylmä...

Meillä kotona on aina välillä myös koira, ranskanbulgoddi Roxie. Se on tosi kiva ja söpö koiruli, ja tykkää varsinkin ajaa takaa kissoja sekä poneja ;)

Vili on meidän tallipupu. Siitä te olette kuulleet varmaan eniten, ja veikkaisin että useimpien mieleen se on jäänyt järjestettyään viime keväänä itsenäisen karkureissunsa meidän koululle. Ennen Vili asui siis tallissa vapaana, mutta nykyään sen reviiriä on hieman pienennetty, ja puput majailevat tyhjässä ponikarsinassa. Niille tämäkin järjestely on sopinut oikein hyvin. Vili on aika arka nykyään, siitä on tullut jo turhan villi ja vapaa... Mutta kyllä sitä pääsee vieläkin silittelemään ja se tulee välillä jopa luokse tutustumaankin. Vili on muuten kyllä tosi kiltti, se ei pure ym.

Diva on Vilin seuralainen. Sekin asuu ponikarsinassa, mutta vaan häkissä. Itse tykkään tästä senkin takia, että molemmat puput näkevät toisensa ja pääsevät ihan kosketusetäisyydelle. Diiva on enemmän seurapupu kuin Vili, se tykkää tosi paljon olla sylissä hellittävänä ja jaksaisi olla siinä vaikka miten kauan.

RIP :'(  Blake kuoli keväällä 2013, kiitos Mustikan... Lepää rauhassa pikkuinen ♥

Pikkuveljelläni on myös pieni ja ihana kääpiöhamsteri, Blake. Se tuli meille viime kesänä, yhdessä veljensä Boltin kanssa, mutta Bolt kuoli jo syksyllä, syytä tähän ei tiedetä :( Blake on kumminkin pärjännyt hyvin yksinkin, se on pirteä ja seurallinen kaveri. Minä kyllä pidän hamstereista, mutta voisi sanoa että vähän pelkäänkin niitä. En uskalla pitää niitä kädellä ilman hanskoja... :D Saatan kumminkin istuskella pitkäänkin Blaken kanssa juttelemassa ja katselemassa sitä.

Meillä oli ennen Blakea ja Boltia myös kaksi hamsteria, mutta ne kuolivat jo pari vuotta sitten... Mutta hamsterit nyt eivät muutenkaan elä kovin kauaa, mutta ovat silti hirmuisen söpöjä ja ihania!

Sitten vielä yksi vähän isompi nelijalkainen. Olli, virallisemmin Mr. Dumbledore, on minun ja ukkini omistama kohta 5-vuotias ravuriruuna. Se ei asu meillä, vaan lähellä mummolaa, koska ukki valmentaa sitä, minä kun en kovin paljoa ravipuolen asioista tiedä. Olli on siis ollut meillä ihan varsasta asti. Jonkun verran se on päässyt jo kilpailemaankin, hyvin vaihtelevalla menestyksellä, mutta muutama voittokin on saatu kotiin. Minä siis olen käynyt monestikin ravikärryillä Ollin kyydissä, ja sekin on kyllä tosi hauskaa, vaikkakin erilaista kuin ratsastus. Käydään myös välillä raveissa, jos Olli juoksee tässä lähellä.

Nyt saitte vähän lisää tietoa, varsinkin Ollista on kyselty aika paljon, joten toivottavasti tämä selvensi asiaa :) Ja niin, Nasulla kävi tänään eläinlääkäri tutkimassa sen ja ottamassa verikokeet. Mutta, koko ponista ei löytynyt mitään vikaa, veriarvot olivat ihan normaalit ja muutenkin kaikki oli ihan kunnossa. Ahaa. Nyt sitten toivotaan että ponin laiskuus olisi ollut vain väsymystä, ja se piristyisi nyt... Sen näkee sitten.